Retkeilyjuttuja

Työharjoitteluni on kestänyt kohta kolme viikkoa, ja ensi viikolla on näyttöviikko. Minulla on ollut etuoikeus olla joka päivä metsässä. Olen saanut pitää ruokatauon joka päivä mitä mukavemmissa paikoissa. Tänään oli aivan ihana ilma ja näin upea eväshetki: 

Töiden jälkeenkään en malttanut pysyä kotona, vaan oli pakko lähteä katsomaan tuttu lampi ja sitä ympäröivä metsä. En ollut käynyt siellä muutamaan viikkoon ja halusin nähdä oliko sinne tullut lintuja. 

Laulujoutsenia oli jäällä kaksi. Lampi ei ollut vielä sula, joten he eivät päässet uimaan. Itseasiassa luulin ensin, että toinen joutsen olisi jäätynyt paikoilleen, mutta onneksi näin ei ollut. Kävin kulkemassa välillä metsässä ja palasin katsomaan, että olivatko joutsenet liikkuneet. Ne olivatkin lähteneet. Hyvä niin. 

Retkeillessä minulla on tapana kuljeksia pitkin metsiä etsien uusia jännittäviä paikkoja. Tänään niitä onkin löytynyt paljon. Minulla on kännykässä maastokartta-sovellus, jos tulee tilanne, etten tiedä missä olen. Useimmiten kuitenkin minulla on jonkinnäköinen haju missä liikun. Jos et ole kokenut retkeilijä tai pelkäät yksin metsässä, niin kulje polkuja ja merkittyjä luontopolkuja pitkin. Tai laita minulle viesti, niin mennään yhdessä. 😄

Mitä mukaan retkelle? 

Muutaman tunnin retkelle kannattaa pakata reppuun: eväät, vesipullo (täynnä), pieni ensiapupaketti, istuinalusta ja suklaata. Näillä pärjää pienellä retkellä. Minulla on erikseen retkireppu, jossa on aina mukana edellä mainittujen lisäksi: puukko, tulitikut, tulukset, otsalamppu, wc-paperia. Jos olisin pidempään niin ottaisin myös vara-akun puhelimeen. 

Suklaata, pähkinöitä tai jotain muuta nopeasti energiaa antavaa naposteltavaa on hyvä pitää mukana. Minä kuljen seikkaillen, eli haluan nähdä mitä tuon kukkulan, puron, kiven yms. takana on. Tulee huomaamatta kuljettua pitkiäkin matkoja. Metsässä liikkuminen vie energiaa. Saattaa tulla tilanne, että väsyy ja energia on aivan loppu. Silloin kaivetaan repusta suklaata tai muuta hyvää. Pidetään pieni levähdystauko ja kerätään energiaa. Istutaan kiven tai kannon päälle, nautitaan herkusta ja kuunnellaan luontoa. 

Nyt keväällä onkin mukava kuunnella luontoa. Lintuja tuntuu olevan kaikkialla. Ne etsivät kumppania ja rakentavat pesiä. Niille pitää antaa pesintärauha. Katsellaan ja kuunnellaan, mutta otetaan takapakkia, jos näyttää siltä, että ollaan liian lähellä pesää. 

Viime kesän pesä oli pudonnut puusta

Metsään ei tarvitse välttämättä "mennä tekemään" mitään. Sinne mennään  voimaantumaan, katselemaan, kuuntelemaan, haistelemaan. Olemaan hetkessä. Kiinnitä huomiosi pieniin asioihin. Siihen, miltä suopursu tuoksuu, miltä punarinta kuulostaa, miltä kelo näyttää. 

Metsässä voit unohtaa kaiken muun. 

Häneltä pääsi sihinä, minulta pääsi....ulina

Kevät on tullut ja kesää kovasti odotetaan. Talvesta on vain rippeet jäljellä ja minä jo jouduin muistelemaan, kuinka mukavaa talvella onkaan retkeillä. Olin unohtanut pari pientä seikkaa. Kuten tämän kaverin. 

Aika vaikea havaita, eikö?

Meinasin vahingossa tallata kyyn päälle. Onneksi se oli noin tumma ja sahalaidat erottuivat selvästi, huomasin sen viime hetkellä. Se oli aika vihainen ja minä aika pelästynyt. Nappasin äkkiä kuvan ja vetäydyin takavasemmalle. Oli melkoisen viileä keli, ei ihme että se oli ärtyisällä päällä. No, jätin sen rauhaan enkä häirinnyt enempää. Täytyy vaan nyt muistaa, että kyytkin ovat heränneet horroksestaan. Eivätkä nekään ketään tarkoituksella pure. Metsässä on tilaa kaikille.

Viime viikolla aloitin työharjoittelun luonto-ohjaajan opintoihin liittyen. Olenkin saanut viettää päivät metsässä. Mikäs sen mukavempaa. Ei ollut vapaapäivänä enää hinkua retkelle. Olen kunnostanut luontopolkuja ja laavualueita. Ja sama homma jatkuu tälläkin viikolla. Maisemissa ei ole valittamista. 

Onneksi minulla pysyvät myös työkalut hyppysissä. Ei auta jäädä katselemaan maisemia liian pitkäksi aikaa, tai kuuntelemaan lintuja (paha tapa, toki siinäkin oppii valtavasti) pitää myös maalata, ruuvata, pystyttää kylttejä, tyhjentää huusseja (jep, jonkun pitää sekin hoitaa). Näin saadaan retkialueet kuntoon ja turvallisiksi. Toivottavasti ne pysyvätkin kunnossa. Siihen nimittäin kaikki voivat vaikuttaa.

Kyllä metsässä pitää viihtyä, jotta voi tämänkaltaista työtä tehdä. Pitää osata olla myös yksin. Tämä on yksinäistä työtä. Mutta päivät menevät vauhdilla, kun työssä on mukavaa. 

Ruokatauolla voi virallisesti olla hetken vapaalla. Minulla onkin välillä kamera mukana. Perjantaina kävi loistotuuri. Sain kuvattua hippiäisen. Ennen luonto-ohjaajan opintoja ei olisi linnut vähempää voineet kiinnostaa. Nyt pitää tosissaan keskittyä työhön, ettei menisi ihan tirppojen tiirailemikseksi. 

Hippiäinen, euroopan pienin lintu.

Ja pitää muistaa katsoa jalkoihinsa, ettei astu kohmeisten kyiden päälle. 

Millainen retkeilijä sinä olet?

Kävin tänään laavulla. Se ei ole varmasti kenellekään yllätys. Tällä kertaa retkestä ei jäänytkään  hyvä mieli. Näytänpä jotain.

Elävästä koivusta oli revitty tuohta sytykkeeksi, ja kirvestä apuna käyttäen vielä lohkottu paloja koivusta ja muistakin puista. Kataja oli katkaistu, ja oksia oli levitelty sinne tänne. Roskia ei onneksi ollut, mutta lasinsiruja rannasta löytyi. 

Aika surullinen näky, eikö? Kyseessä on luonnonsuojelualue. 

On vaikea ymmärtää moisia tekoja. Kenellä on tarve tuhota luontoa? Paikka on kiva ja suosittu mm. perhekohteena. Eikä tämä ole ainut raiskattu kohde suomessa, kyllä tuhojen tekijöitä löytyy joka paikasta. 

Kysymys kuuluukin, millainen retkeilijä sinä olet? 

Muistathan, että kaiken minkä viet luontoon, myös tuot pois. Jos aikomuksenasi on tehdä tulet laavulla, voit ottaa mukaan omia sytykkeitä, elävistä puista niitä ei saa repiä. Huomioithan myös, ettei metsäpalovaroitus ole voimassa. 

Jos laavulla on valmiita puita, kirves on tarkoitettu vain niiden pilkkomiseen. Laitathan välineet myös paikoilleen, että muutkin ne löytävät. Luulisi, että nämä ovat päivänselviä asioita kaikille, mutta näin ei valitettavasti ole. 

On hyvä myös kotona puhua lasten ja nuorten kanssa retkeilyn säännöistä. Lapsia ja nuoria kannattaakin ottaa mukaan retkille, näin opitaan kunnioittamaan luontoa esimerkin avulla. Jokamiehen oikeudet voi myös jokainen lukaista muistin virkistykseksi, myös aikuiset!

Onneksi kauniitakin maisemia riitti. Pidetään yhdessä retkialueet siistinä ja luonto vahingoittumana.